torstai 26. joulukuuta 2013

Johan oli joulu

Joulukiireiden - tai siis lähinnä töiden ja koulun - välissä ehdin käväistä Ofelia Marketissa. Muutenpa ei olekaan tullut tehtyä mitään. Tai edes poistuttua kotoa. Postityö on yllättävän raskasta; normityöpäivä oli seitsemän tuntia seisomista. Yhdeksän tunnin päivä se vasta tuskaa olikin! Selkäni tuskin koskaan suoristuu, ja jalkapohjatkin ovat kuopalla.

Vaivauduin jopa laittautumaan Ofeliaa varten, mutta ottamani kuvat sisälsivät sekä kammottavan taustan että epätasaisen hameen, joten taidanpa jättää nekin tänne laittamatta.
Saat sen sijaan kuvan joulukoirasta.
Palkkapäivää odotellessa olen tullut siihen tulokseen, että vaatteita ei kyllä koskaan voi olla liikaa. Paitsi nyt, kun vesivahingosta on selvitty ja vaatteet pitäisi taas siirtää kaappiin. Loman aikana on pakko saada jotain aikaiseksi. Tähän asti aika onkin kulunut elokuvia ja dokumentteja katsellen. Tuntuu, että olen nyt katsonut kaikki muinaista Kiinaa ja Japania koskevat dokumentit. Seuraavaksi vuorossa Skotlanti.

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Tänään ketuttaa kaikki


Tiedätkö, mikä sopii hyvin talven alkuun?
No ei vesivahinko ainakaan.

Oulunkylän K-Raudan ansiosta vaatehuoneen seinä täyttyi vedellä ja valui siitä sitten huoneeni lattian alle. Lattiaani revitään auki juuri tällä hetkellä, joten jouduin muuttamaan pois huoneestani. Tarkoitus olisi asua pikkuveljeni huoneessa, mutta en välttämättä viihdy tuskallisen pienessä, aseiden täyttämässä tunnelissa. Edessä saattaa siispä olla muutto isän luo. Vastahan pääsin kotiin vaihtovuoden jälkeen, joko sitä taas pitäisi lähteä?

Huoh. Saadakseni muuta ajateltavaa olen piirrellyt mitä sattuu, lähinnä muiden avataria. Jospa sitä oppisi niin hyvin Saita käyttämään, että viitsisi vihdoin tehdä ne vn:n grafiikat.
User ImageUser Image



sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Happy Halloween

Hostasin kaveriporukalle Halloween-juhlat, ja lauantai sattui vielä olemaan yhden 18-v. syntymäpäivä, joten meno oli sen mukaista. Panostin omaan asuuni, koska härpäkkeiden päällekiskominen on hyvää ajanvietettä. Muut olivat mitä olivat; yksi kaveri ilmoitti miettineensä, mikä on elämässä kaikkein pelottavinta, ja ilmestyi paikalle aikuiseksi pukeutuneena.
Saattaa näyttää siltä, että ulkona olisi valoisaa, mutta se on illuusio, I'm telling you. Sää on ollut ällöttävän harmaa viimeisen ikuisuuden ajan, eikä ulos kehtaa mennä kastumaan. "Ei ole huonoa säätä, on vain huonoja varusteita", sanoi liikkaope katoksen alla.
 



Korsetin sain siskolta useampi vuosi sitten, enkä ole sitä tätä ennen käyttänyt. Sen nyörittäminen yksin ei ollut helppoa, muttei niin vaikeaakaan, kuin olin odottanut. Ehken kuitenkaan sitä ihan joka päivä ala käyttämään.
Illan aikana meillä kävi lapsipari kerjäämässä karkkia. Mistä lähtien trick or treating on ollut tapa Suomessa? Ei, se ei ole perinne, eikä siitä kuulu tehdä sellaista. Johan ipanat kerjäävät karkkia pääsiäisenä, eikai sitä kahta kertaa vuodessa tarvitse! Ahneet otukset. Grrr.

Nyt suonet anteeksi, ryhdyn taas tekemään kahden eri uskonnonkurssin ryhmätöitä, jotka molemmat ovat jäämässä vastuulleni. Mikä siinä on, että saan aina ne kaikkein aikaansaamattomimmat yksilöt ryhmääni?

tiistai 29. lokakuuta 2013

Ruokaa! (ja kirjoja)

Kirja- ja ruokamessut järjestettiin taas viime viikonloppuna, ja kävin perjantaina pyörähtämässä paikalla opettelemassa köyhän opiskelijan elämää. Kirjoja tuli kierrettyä jonkin aikaa, mutta en löytänyt mitään mieleistäni. Vähän turhan romaanipainotteista makuuni; itse luen tällä hetkellä enemmän tietokirjoja.
Ruokamessut ovat aina pettymys; odotan aina saavani maistaa uutuuksia tai muiden maiden ruokia, mutta eihän sieltä mitään erikoista koskaan löydy. Uusia suklaita oli montaakin sorttia, mutta en niissä juuri eroja näe. Teetä tuli taas hamstrattua kolme pakettia, samoin kuin leipää.

Ja sitten muihin uutisiin. Tämä tyttö sai töitä! Eipä Itellan jouluapulaisen duuni mitään hirveän hohdokasta voi olla, mutta työ on työtä ja hyvää kokemusta. Oma joulukaan ei siitä kärsi, kun työt loppuvat jo 20.12. Palkanhan tietysti käytän sitten tulevassa HelLoConissa, johon olen päättänyt vaivautua paikalle, vaikka kärsisinkin musertavasta alemmuuskompleksista.

lauantai 12. lokakuuta 2013

Hengen ja Tiedon messut

Rajatiedon yhdistys vuokraa joka vuosi messutilansa meidän koululta, joten tuttuun paikkaan on helppo mennä käymään. Ohjelma on mielestäni lähinnä huuhaata, mutta käyn aina paikalla ihastelemassa ja tekemässä ostoksia (siksipä kutsunkin tapahtumaa huuhaamarkkinoiksi). Viime vuosi jäi tietysti väliin, kun en maassa ollut, joten tänä vuonna oli pakko päästä paikalle. Sisäänpääsylippu teki kyllä kipeää; tapahtuma ei sentään ihan kympin arvoinen ole. Mamma betalar!

Olin paikalla kaverin kanssa, ja kävimme tutustumassa mm. falun dafaan ja tietysti kelttikoruihin. Vaikka alankin aika vararikossa olla, adoptoin yhden uuden jäsenen kelttikoruperheeseeni.
Läppärikamera paras kamera.
Ihan omilla hiuksilla for once.
Messujen jälkeen raahauduimme kaverille Paloheinään katsomaan keskiajan paavista kertovaa Borgias-sarjaa uskonnon tuntia varten. Tänään on siispä ollut varsin henkevä päivä. Tuntuu, kuin olisin hypännyt koko eilisillan ja tämän päivän yli tähän hetkeen. Mihin kaikki aika katosi? Onneksi ensi viikko on lomaa, joten vapaa-ajan kadottaminen ei ketuta!

maanantai 7. lokakuuta 2013

Kaksi matikkaa ja yksi bilsa, kiitos

Lauantaina lähdettiin kaverin kanssa keskustan Jameraan ostamaan kirjoja. Omat kirjani yritin ostaa kaikki kerralla vuoden alussa, mutta sainkin itseni tungettua vielä muutamalle ylitäydelle kurssille, joten niiden kirjat piti vielä käydä hankkimassa. Ostan kaikki kirjani käytettyinä tai perin siskolta -ja silti tulee kalliiksi!
Löysin käyttöä Traconiin hankitulle blondille peruukille, jota en sitten lopulta siellä pitänyt. Aion uudelleenkäyttää Traconasun, kun en se päällä ketään merkittävää henkilöä lopulta tavannutkaan, ja se oli mielestäni söpö. Mwahahaa.
Sain viimein tiedon siitä, että Hellocon tulee taas ensi vuonna. Missasin sen viimeksi ollessani vaihdossa, joten tällä kertaa tahtoisin päästä paikalle. Tuntisin kuitenkin itseni niin huonoksi lolitaksi, että ehkä on paras olla menemättä. Jos menen, niin sitä ennen pitää ainakin hankkia uusi tyllihame! Tulisikohan se joulu jo kohta?

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Tracon XVIII

Sain aikaiseksi raahautua Tampereelle Traconiin, jossa oli tarkoitus tavata tuttuja. Coni-intoni lopahti ennen tapahtumaa, mutta kun nyt kerta liput sisään ja junaan oli hankittu, kävin silti paikalla. Tampereella tuli oltua lopulta vain n. kuusi tuntia, jonka jälkeen yritin pysyä hereillä junassa.

En voi sanoa pettyneeni Traconiin, mutta se ei silti ollut, mitä odotin. Luulin näin valtavan conin olevan täynnä mielenkiintoista ohjelmaa, mutta jopa listassa hyvältä näyttäneet esitykset olivat jotenkin onttoja ja lysähtäneitä. Odotin cosplaykilpailulta paljon enemmän, eivätkä juontajan kuivat läpät ainakaan pelastaneet tilannetta.
Onneksi sää sentään oli hyvä, ja ulkona pystyi vaeltamaan vapaasti. Sainkin sitten selittää tapahtuman tarkoitusta niin turisteille kuin vanhuksillekin.

Tästä conista jäi sellainen fiilis, että tämän tytön coneilut taitavat alkaa olla ohi. Tunnen itseni liian vanhaksi näihin tapahtumiin. Ehkä sitä vielä muutaman kerran yrittää, mutta sitten antaa olla. Ensi viikolla olisi Fanfest, johon hain töihin, mutta kieltävän vastauksen saatuani päätin, etten halua sisäänpääsystä maksaa.

In the other news; ensimmäinen koeviikko on ohi ja huh että se tuntui rankalta reilun vuoden tauon jälkeen. Pitkä fysiikka saattaa minun osaltani päättyä huomenna, jos kurssiarvosanaksi tulee alle seiska.

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Arki on tylsää.

Millonhan sitä tulisi seuraava loma? Koulu on aina yhtä tuskallista. Vasta viikko sitä takana, ja tuntuu, kuin kesälomaa ei olisi ollutkaan. Tai vaihtovuotta. Aina vaan koulua, koulua, koulua. Kursseja on tänä vuonna paljon, vaan ei silti tarpeeksi. Joitakin muutoksia pitää vielä tehdä, ja lopputuloksena voi olla, että saan vuoteeni tungettua about 40 kurssia. En tahtoisi tappaa itseäni työllä, mutta ei sitä oikein muuta voi, kun lukee kaiken pitkänä.
Miksei taiteita voi poistaa? Jos jokin kiinnostaa, sitä tulee kyllä opeteltua ja harjoitettua vapaa-ajalla!

Terapisena käsityönä tuunasin vihdoin aikoinaan Japanista ostamani kännykkäkorun kuntoon. Se on naurettavan iso, joten taskuun ei kännykkä tuo mukanaan ainakaan mahdu! Eipä tarvitsekaan; sitä vartenhan laukut ovat. Tietysti lisäsin siihen myös kulkusen, jotta kuulen helposti, missä päin laukkua kännykkä on, vaikka olisikin äänettömällä. Tai ehkä se on vain ärsyttämässä muita.


No joo, lähikuvat kynsistäni eivät ehkä ole hyvä idea koska tämä eskarilainen ei osaa värittää rajojen sisällä. Anyhow, Annyeongia varten tekemäni kynnet alkoivat olla kuluneet, ja tarvitsin helpommat arkikynnet, joten tässä arkilook. Mosaiikkilakka on hieno asia. Nyt, kun ei ole turhia blingejä mukana, ei mitään toivottavasti tartu kuvistunnilla saveen.

Traconia varten tilaamani peruukki on saapunut, ja ehdin sitä jo räplätä. En ole täysin tyytyväinen sen väriin, mutta kai se kelpaa. Halusin blondin peruukin, en voinkeltaista. Ehkä heitän päälle vielä enemmän hiushärpäkkeitä, niin väri ei edes näy. Tai mitä jos menisi ihan omilla hiuksilla?
Nah, ei kai sentään.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Annyeong!Party XII

En ole K-popin suurkuluttaja, mutta kuuntelen sitä muun musiikin seassa silloin tällöin. Viimeiselle lomaviikonlopulle piti keksiä ohjelmaa, joten ensin kokoonnuimme kaveriporukalla meille viettämään aikaa. Olen ylpeä kavereistani; kukaan ei sotkenut. Mitä nyt jättivät jälkeensä pulloja, mutta eipä haittaa.
Yksi kaveri oli lupautunut lähtemään mukaani Annyeong!Partyyn, joten suuntasimme Gloriaan kahdeksalta, ja muut joutuivat lähtemään kotiin.
Siellä oli vain huonoja taustoja, okei ?
Pakko sanoa, että tapahtuma oli pettymys. Päätön riehuminen ei koskaan ole kiinnostanut, eikä huvittanut nytkään. En ymmärrä, miten ihmiset jaksavat hyppiä tanssilattialla ylös alas paikallaan niin pitkään, huutaen välissä niitä muutamaa sanaa, jotka biisin lyriikoista tuntevat. Kun tapahtuma on täynnä pikkuteinejä, ei kai muuta voi odottaakaan. En myöskään olisi välttämättä halunnut nähdä 13-vuotiaita lapsosia paljastavissa vaatteissa tanssimassa kiusallisen näköisinä. Tunsin itseni liian vanhaksi ja tyylikkääksi.
Mutta eipä harmita, kun en mitään joutunut maksamaan. Meillä oli nimet listassa, joten säästyimme sisäänpääsymaksulta. Leima käteen ja matkaan.

Myös siskoni, joka ei aasialaista musiikkia kuuntele enää ollenkaan, oli paikalla. Hänen ystävänsä oli tapahtuman tekniikassa hoitamassa valoja. Oli hienot valot, hyvää työtä. Sisareni kysäisi minulta K-18 parvella kolmistaan roikkuessamme, että "soitetaanks täällä se Boom Boom Meccha Macho, vai oliks se japanilaista, ku siihen mä osaisin tanssin?" En siis ollut ainut, joka ei tunnistanut kuin vain muutaman biisin.

Poistuin kaverini kanssa paikalta jo ennen yhtätoista tunnelman latistuessa, kun oli aktiivisimpien tanssijoiden kotiintuloaika. Ehkä sinne tulee vielä toiste mentyä, mutta sitä ennen pitää kuunnella enemmän K-poppia.

Tein kynteni tuossa päivänä eräänä, ja tältä ne näyttivät kotiin palatessa. Osa timanteista oli eksynyt luultavasti hiuspehkooni, mutta vielä toimii.

tiistai 6. elokuuta 2013

Asusuunnitelmia

Tekaisin suunnitelmia tuleviin tapahtumiin, ja kaipa niitä voi täällä jakaa, kun ei nyt muutakaan blogattavaa ole. Yritin myös samalla harjoitella nopeampaa piirtämistä, joten käytin jokaiseen asuun 10-15 min.
Suunnitelma Traconiin
Hiusten väritys 5/5.
Tämä olisi pläni tämän vuoden Traconiin, mutta en ole siihen ihan täysin tyytyväinen. Saisi mielestäni olla vielä näyttävämpi. Ehkä isompi kaulakoru ja paksumpi vyö? Toisaalta syyskuussa voi olla jo aika kylmä, joten pitää kaivaa kaapeista joku neule. Saan kylmästä ihottumaa, ja sitä ei ympäriinsä kehtaa esitellä.

Toisen näistä luultavasti vetäisen päälle Annyeong!Partyyn lauantaina, jos saan itseni tarpeeksi edustavan näköiseksi muuten. Käsitykseni peruukin väristä ilmeisesti muuttui kuvien välillä.
Tätä tapahtumaa en ota liian vakavasti, sillä se tuntuu olevan lähinnä nuoremmille suunnattu, joten asu tulee olemaan mitä kaapista suoraan löytyy. Jos omistaisin jonkin räikeän takin, vetäisin sen päälle, mutta eipä tuolla mustan ja valkoisen seassa taida sellaista piileksiä. Ehkä ensi vuoden hanke voisi olla löytää värikkäämpiä vaatteita.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Kotkan Meripäivät

Lähdettiin kaveriporukalla keskiviikkona Kotkaan, jossa yhden kaverin isovanhemmat asuvat. Hän oli käsittääkseni ollut siellä jo pidempäänkin, ja kutsui meidät kesän alussa luokseen isovanhempien ollessa poissa. Pidimme siispä huushollia pystyssä keskenämme. Jaoimme tiskivuorot ja kauppareissut, tosin kaupassa ravasimme lopulta yhdessä, kun jokainen tuomitsi toisten mieltymykset. Ehkä ruoka oli Kotkassa halvempaa kuin Helsingissä tai söimme ehm... kevyemmin, kun viiden hengen ruokakuluiksi tuli 20€. Juomia kuluikin sitten enemmän.
En pukeutunut kuvaamisen arvoisesti (tai lähinnä näytin liian räjähtäneeltä), joten pärstästäni ei nyt ole todisteita.

Erittäin väsyneinä ja hieman hiprakassa totesimme, että Witch-pelistä saisi hyvää halpaa hupia, ja sitähän sitten pelailemmikin jonkin aikaa, katsottuamme ensin X-men First Classin.
Nappuloita oli vain neljä, joten Jussi pelasi salmiakilla, jonka söi hävittyään. Voitin pelin, woo!
Tuomitseva katse.
Meripäivillä oli vielä vähemmän tekemistä, kuin olimme osanneet odottaa, joten siellä tuli pyörittyä yhteensä ehkä kolmisen tuntia. Still worth it.
Kävimme kiertämässä Kotkan nähtävyyksiä, mm. kirkkoja ja puistoja. Shoppailemaankin ehdimme jonkin verran, ja ostin mustat ylipolven nahkabootsit. Niitä tulee varmasti käytettyä syskyllä; nyt on vielä liian kuuma.
Yhtenä iltana muut tytöt päättivät mennä uimaan, joten lähdimme rannalle. Sää oli kelvollinen ja vesikin ihan miellyttävän näköistä, tosin jokseenkin kylmää. Haittaa oli ainoastaan lentomuurahaisista, joita oli kirotun paljon. Ne käpöstivät viltillä ja lensivät suoraan päin. Niitä sai sitten kaivella hiuksista ja vaatteista. Rantareissu loppui aika nopeasti, sillä ketään ei kiinnostanut olla muurahaisten maalitauluna. Kaiken kaikkiaan retki oli oikein onnistunut. Vastaavia pitääkin tehdä enemmän. 

Muiden kuorsauksen takia en saanut nukuttua, joten olen liian puolikuollut tänään raahautuakseni Ropeconiin. Seuraava coni onkin ilmeisesti Tracon, johon äiti on lupautunut kuskiksi. Coneja pitäisi olla enemmänkin.

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Kaunis kaatosade

Eilen oli tarkoitus käydä kaverin kanssa syömässä ulkona, mutta hän sairastuikin, joten peruimme tapaamisen. Ihan hyvä, sillä sää oli katastrofaalinen. +16°c, tuulee ja sataa vaakatasossa. Hyvästi, kesä? Tänään on taas selkeämpää ja lämpimämpää, ja huomenna kuulemma jo hellettä.
Kun nyt kerta olin eilen saanut itseni hereille ja aktiiviseksi, päätin kuitenkin pukeutua yliampuvasti ja raahautua kaupunkiin ostoksille. On se kumma, kun ei koko kaupungista tunnu löytyvän ripsiliimaa. Sitä piti sitten lähteä Punanaamiosta hakemaan. Sokoksellakin olisi kyllä ollut, mutta siinä ei ollu hintaa ja myyjät katsoivat jo valmiiksi niin kylmästi, että hiivin pois paikalta.

Sokoksella tuli itseäni muutamisen vuoden nuorempi tyttö kertomaan, että pitää asustani. Se piristi päivääni todella, etenkin, kun en ollut ihan varma, osaanko enää pukeutua lolitaan oikein tai sopiiko se minulle ollenkaan. Vastaavanlaisia kommentteja tuli päivän mittaa muitakin, mutta ne olivat enemmänkin ohimennen heitettyjä kehuja, kun taas tämä oikein tarkoituksella luokseni tullut tyttö jäi vahvasti mieleeni.
Keittiö on mahtava tausta.
Hmm jaa enpä tajunnut paitaani esitellä, mutta eipä se mikään erikoinen ollutkaan. Jouduin editoimaan kuvien värejä ja valoa oikein urakalla, koska ulkonahan oli siis pimeää, eikä tuo kattovalokaan sitten ollut tarpeeksi vahva. Pitää varmaankin harkita vielä yhden tyllialushameen hankkimista, kun nuo ovat jo noinkin lytyssä..
Look at mah nails

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Lalalaivoja

The Tall Ships Races täällä Helsingissä vaikutti sen verran kiinnostavalta, että kävin paikalla kääntymässä isäni ja veljeni kanssa. Onneksi oli ilmainen tapahtuma, sillä en olisi siitä suostunut maksamaan. Laivathan vain nököttivät laiturissa! Kai ne kauniita olivat, mutta eivät niin kauniita, että niitä olisi jaksanut tuntitolkulla tuijottaa.
Jos laivan miehistöön olisi halunnut liittyä ja seilata Riikaan, hintaa reissulle olisi tullut about 520 €. Olen aina elänyt siinä käsityksessä, että työntekijälle maksetaan palkkaa, ei työnantajalle.


Ostin matkamuistoksi itselleni hatun, jolle yritän sitten vaikka väkisin keksiä käyttöä. Päädyin ostamaan myös leipää, jota olimme äidin kanssa jo muutaman viikon yrittäneet kaupoista löytää. Tietenkin samana päivänä äiti löysi sitä samaa leipää kaupasta. Sain kuitenkin paremman diilin: 3kpl/5€. Nyt ei leipä lopu.

Sää oli aika karmea kaikessa kylmyydessään. Lähtisipä se taas tästä paranemaan! Vaikka eihän sillä oli suurta väliä, kun nökötän sisällä. Ha. No, ensi viikolla on kuitenkin Kotkan meripäivät, joten hyvä sää olisi kiva.

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Näpertelyä

Pitkästä aikaa sain taas innostuksen ja idean tehdä koruja. Vaikka en ihan haka askartelussa olekaan, pidän kaikista käsitöistä. Ensimmäistä kertaa minua pidellessään isä oli kuulemma sanonut, että "tästä tulee käsityöläinen". No, toivottavasti siitä ei ihan ammattia tule!
No joo okei, koru ei näy hyvin, mutta ei sillä kaiketi suurta väliä ole.

Nyt, kun vaihtovuodesta on jo yli kuukausi, on aika taas alkaa miettiä tulevaisuutta ja etsiä uusia unelmia. Sellaisen väliaikaisen ratkaisun sain aikaiseksi, että lukion jälkeen tähtään Edinburghin yliopiston lääkikseen. Sitä varten pitäisi kirjoittaa bilsasta, matikasta ja kemiasta E, ja enkusta vähintään M. Enkku ei ole ongelma, mutta noista muista en ole varma. Fyssaa ei sentään tarvita. Halleluja!

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Kontuvierailu

Eilen kävin keskustassa tapaamassa vaihdosta palannutta kaveria, ja kipitimme Suomenlinnaan nauttimaan hyvästä säästä. Että siellä osaakin olla huonot opasteet. Seurasimme kylttiä "avovankila", joka johtikin asuinalueen pihaan ja siihen loppui kaikki johdatus. Löysimme tiemme lopulta Susisaareen, vai mikähän sen yleisimmin vieraillun saaren nimi taas olikaan. Väkeä oli vielä enemmän kuin osasin odottaa. Paidattomia miehiä ja alastomia pikkulapsia aivan liikaa. Jotain rajaa, kiitos.
Sattumalta törmäsimme myös toiseen ystävättäreen, joka oli saarella ulkoiluttamassa italialaista vaihtariaan.

Onnistuimme eksymään paikkaan, joka muistutti kovasti Taru sormusten herrasta -elokuvien Kontua, josta tämän tekstin varsin luova nimikin tulee. Kävimme sisällä hobitinkoloissa, mutta ne olivat ankeita. Seinillä tosin oli kirjoituksia kymmenien vuosien takaa. -75 taisi olla vanhin vuosiluku, jonka bongasimme.
En pukeutunut mainitsemisen arvoisesti, koska en halunnut järkyttää ystävääni.

Suomenlinnareissun jälkeen ehdin pyörähtää kotona ja sitten jatkuikin matka perheen kanssa intialaisten perheystävien luo illalliselle. He muuttivat vajaa kaksi viikkoa sitten tähän lähistölle, ja isäni oli heitä asunnon hankkimisessa auttanut, koska asuu itse samalla alueella. Että intialainen ruoka onkin hyvää. Kuulemma myös terveellistä. Pitäisiköhän sitä opetella itsekin tekemään?

maanantai 8. heinäkuuta 2013

TULTA !

Tänään ei mikään tahdo sujua, joten puhutaan perjantaista. Tarkoitus oli tänään saada uusittua kirjastokortti ja hakea vahvempia allergialääkkeitä ja silmätippoja lääkäriltä, mutta sain vääriä lääkkeitä enkä tippoja ollenkaan enkä korttiakaan saanut, kun ei sattunut henkkareita mukaan. Sitten vielä sotkin vohvelireseptin niin että pöytä ja vohvelirauta tulvivat vetistä taikinaa. Jes. Mahtava päivä.

Anyhow. Perjantaina menin iltaa viettämään lähellä asuvalle kaverille, ja kasasimme porukalla nuotion. Ihan lailliselle nuotiopaikalle. Siinä grillailimme makkaroita, broileripyöryköitä ja vaahtokarkkeja vaihtelevin tuloksin. Pakkohan sitä oli sitten myös kokeilla, voisiko hunajamelonia grillata ja siihen tulokseen päädyin, että ei voi, koska siitä tulee pahaa.

Onnistuin viskaamaan vaahtokarkin maahan ensin tiputettuani sen tuleen ja yritettyäni nostaa metallitikun pois. Ei käynyt mielessä, että metalli kuumenee tulessa. Sitten tietenkin iloisesti astuin sen samaisen maavaahtokarkin päälle useasti, koska olen taitava pieni otus.
Foliossa broileripyöryköitä paistumassa.
Nyt paloi hermo bloggerin kävijälaskurin kanssa, joka väkisin laskee omia käyntikertoja, vaikka kuinka kieltää. Mitähän sen tilalle keksisi?

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Finncon 2013

Olipa oikein onnistunut päivä, ja kuviakin tuli räpsittyä. Raahauduimme kavereiden kanssa jo keskipäivän aikaan Kaapelitehtaalle tämän vuoden Finnconiin, kun nyt kerta on täällä Helsingissä coni.
Heti ensimmäisenä tuli ovella vastaan dinosaurus, joka oli jokseenkin hämmentävä vaikkakin loistavasti toteutettu. Uskomatonta, kuinka paljon vaivaa joku jaksaa nähdä.
Päätin pukeutua yliampuvasti, koska miksipä ei. Erotuin taustasta jopa conissa, vaikka suurimmalla osalla olikin jotain erikoisempaa päällä. Ihmisten katselu on yksi conejen parhaista osista. Tuttujakin tuli bongattua, tosin eivät minua tunnistaneet.
Kaapelitehtaalla oli muutama vuosi sitten muistaakseni myös Suomen Animecon, jossa silloin aikanaan kävin myös palloilemassa. Nyt sain kyllä tapahtumasta paljon enemmän irti, kun kävimme muutamalla luennolla ja pysyimme paikalla pidempään. Nuorena en edes tajunnut, että coneissakin on ihan kunnon ohjelmaa. Tai ehkä ohjelma on tässä vuosien aikana laajentunut siitä cosplaykilpailusta paneeleihin ja esitelmiin. Queer, queerimpi, X-men -luento pääsee heti korkealle luentolistan kärkeen ja trust me, niitä on kierretty.

Päädyin sitten laittamaan sen saman hameen, jonka eilen kiskaisin päälle Seurasaareen, koska se oli nätti ja valmiiksi esillä. Laiskaa touhua.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Keskiaikaa ja perheretkiä

Viime lauantaina oli taas Turun keskiaikaiset markkinat, joita tietenkin piti käydä pällistelemässä. Ne ovat yksi joka kesä käytävistä tapahtumista, vaikka kaikki onkin ylihinnoiteltua enkä löydä koko markkinoilta mitään tekemistä. Kiertelin siispä markkina-aluetta lähinnä veljeni kanssa, tosin isä liittyi seuraamme myöhemmin. Odotellessa yritin ottaa kuvia, mutta isäpä sattuikin juuri silloin soittamaan, joten en ehtinyt jäädä odottelemaan parempaa kuvakulmaa.
Seppä sensuroi itse kasvonsa
Tänään äiti raahasi vei minut ja pikkuveljeni Seurasaareen. Tälläytyminen ei näillä säillä oikein jaksanut kiinnostaa, mutta päätin kuitenkin kokeilla huomisen Finnconin hiustyyliä. Ehkä tänne ei kannattaisi tälläisistä arkiasuista kuvia heitellä, mutta väliäkö sillä.Editoin kuvan puoli kuoliaaksi, koska äiti ei osaa ottaa kuvia, saati sitten kaunistavia kuvia. Sai kameran sammumaan painaessaan väärää nappia (vaikka käyttikin omaa kameraansa) ja painoi nappia liian hennosti. Huh huh näitä äitejä.
En tiedostanut näyttäneeni näin surulliselta. Tai leveältä.
Kohtapa livahdankin kaverille iltaa istumaan. Kesä on parasta aikaa vuodessa, kun voi tehdä, mitä tahtoo, tai olla tekemättä, jos ei tahdo.
Loppuun vielä pärstäkuva.

Blurrasin aurinkolasit, koska heijastukset näyttävät oudoilta, vaikka tyhmempikin tietää, että itsehän se kuva on otettu. Toisessa linssissä tosin vilkkui pikkuveljeni, joten ettepä pääse häntäkään nyt ihailemaan. Ha ha HA.

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Okay let's get bloggin'

Eipä aloitetakaan kiusallisella esittelyllä vaan hypätään heti asiaan, eli synttäreihini.
Joita ei juhlittu. Kunnolla. Vielä.

Kaverini olivat muutenkin menossa porukalla katsomaan uuden Star Trek-leffan, joten lyöttäydyin mukaan, vaikka olinkin kyseisen filmin jo ehtinyt Irlannissa nähdä. Elokuvista kipittelimme alaikäisen poistuttua Molly Malonesiin, jossa ilta jatkui hyvissä tunnelmissa turistejen iskuyrityksistä huolimatta. Lupasin ehkä joskus harkita juhlien suunnittelua.

Tästäpä onkin jo kulunut kolme viikkoa eikä mitään ole oikeastaan sittemmin tapahtunut, mitä nyt nettitilaukseni ovat maailmalta kotiutuneet. Helteet ovat tappavia, eikä mikään siksi innosta. Kesän alussa kalenteri oli vielä täynnä tapahtumia, mutta niistä olen jaksanut raahautua vain muutamaan.
Mutta vielä on kesää jäljellä!