sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Kotkan Meripäivät

Lähdettiin kaveriporukalla keskiviikkona Kotkaan, jossa yhden kaverin isovanhemmat asuvat. Hän oli käsittääkseni ollut siellä jo pidempäänkin, ja kutsui meidät kesän alussa luokseen isovanhempien ollessa poissa. Pidimme siispä huushollia pystyssä keskenämme. Jaoimme tiskivuorot ja kauppareissut, tosin kaupassa ravasimme lopulta yhdessä, kun jokainen tuomitsi toisten mieltymykset. Ehkä ruoka oli Kotkassa halvempaa kuin Helsingissä tai söimme ehm... kevyemmin, kun viiden hengen ruokakuluiksi tuli 20€. Juomia kuluikin sitten enemmän.
En pukeutunut kuvaamisen arvoisesti (tai lähinnä näytin liian räjähtäneeltä), joten pärstästäni ei nyt ole todisteita.

Erittäin väsyneinä ja hieman hiprakassa totesimme, että Witch-pelistä saisi hyvää halpaa hupia, ja sitähän sitten pelailemmikin jonkin aikaa, katsottuamme ensin X-men First Classin.
Nappuloita oli vain neljä, joten Jussi pelasi salmiakilla, jonka söi hävittyään. Voitin pelin, woo!
Tuomitseva katse.
Meripäivillä oli vielä vähemmän tekemistä, kuin olimme osanneet odottaa, joten siellä tuli pyörittyä yhteensä ehkä kolmisen tuntia. Still worth it.
Kävimme kiertämässä Kotkan nähtävyyksiä, mm. kirkkoja ja puistoja. Shoppailemaankin ehdimme jonkin verran, ja ostin mustat ylipolven nahkabootsit. Niitä tulee varmasti käytettyä syskyllä; nyt on vielä liian kuuma.
Yhtenä iltana muut tytöt päättivät mennä uimaan, joten lähdimme rannalle. Sää oli kelvollinen ja vesikin ihan miellyttävän näköistä, tosin jokseenkin kylmää. Haittaa oli ainoastaan lentomuurahaisista, joita oli kirotun paljon. Ne käpöstivät viltillä ja lensivät suoraan päin. Niitä sai sitten kaivella hiuksista ja vaatteista. Rantareissu loppui aika nopeasti, sillä ketään ei kiinnostanut olla muurahaisten maalitauluna. Kaiken kaikkiaan retki oli oikein onnistunut. Vastaavia pitääkin tehdä enemmän. 

Muiden kuorsauksen takia en saanut nukuttua, joten olen liian puolikuollut tänään raahautuakseni Ropeconiin. Seuraava coni onkin ilmeisesti Tracon, johon äiti on lupautunut kuskiksi. Coneja pitäisi olla enemmänkin.

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Kaunis kaatosade

Eilen oli tarkoitus käydä kaverin kanssa syömässä ulkona, mutta hän sairastuikin, joten peruimme tapaamisen. Ihan hyvä, sillä sää oli katastrofaalinen. +16°c, tuulee ja sataa vaakatasossa. Hyvästi, kesä? Tänään on taas selkeämpää ja lämpimämpää, ja huomenna kuulemma jo hellettä.
Kun nyt kerta olin eilen saanut itseni hereille ja aktiiviseksi, päätin kuitenkin pukeutua yliampuvasti ja raahautua kaupunkiin ostoksille. On se kumma, kun ei koko kaupungista tunnu löytyvän ripsiliimaa. Sitä piti sitten lähteä Punanaamiosta hakemaan. Sokoksellakin olisi kyllä ollut, mutta siinä ei ollu hintaa ja myyjät katsoivat jo valmiiksi niin kylmästi, että hiivin pois paikalta.

Sokoksella tuli itseäni muutamisen vuoden nuorempi tyttö kertomaan, että pitää asustani. Se piristi päivääni todella, etenkin, kun en ollut ihan varma, osaanko enää pukeutua lolitaan oikein tai sopiiko se minulle ollenkaan. Vastaavanlaisia kommentteja tuli päivän mittaa muitakin, mutta ne olivat enemmänkin ohimennen heitettyjä kehuja, kun taas tämä oikein tarkoituksella luokseni tullut tyttö jäi vahvasti mieleeni.
Keittiö on mahtava tausta.
Hmm jaa enpä tajunnut paitaani esitellä, mutta eipä se mikään erikoinen ollutkaan. Jouduin editoimaan kuvien värejä ja valoa oikein urakalla, koska ulkonahan oli siis pimeää, eikä tuo kattovalokaan sitten ollut tarpeeksi vahva. Pitää varmaankin harkita vielä yhden tyllialushameen hankkimista, kun nuo ovat jo noinkin lytyssä..
Look at mah nails

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Lalalaivoja

The Tall Ships Races täällä Helsingissä vaikutti sen verran kiinnostavalta, että kävin paikalla kääntymässä isäni ja veljeni kanssa. Onneksi oli ilmainen tapahtuma, sillä en olisi siitä suostunut maksamaan. Laivathan vain nököttivät laiturissa! Kai ne kauniita olivat, mutta eivät niin kauniita, että niitä olisi jaksanut tuntitolkulla tuijottaa.
Jos laivan miehistöön olisi halunnut liittyä ja seilata Riikaan, hintaa reissulle olisi tullut about 520 €. Olen aina elänyt siinä käsityksessä, että työntekijälle maksetaan palkkaa, ei työnantajalle.


Ostin matkamuistoksi itselleni hatun, jolle yritän sitten vaikka väkisin keksiä käyttöä. Päädyin ostamaan myös leipää, jota olimme äidin kanssa jo muutaman viikon yrittäneet kaupoista löytää. Tietenkin samana päivänä äiti löysi sitä samaa leipää kaupasta. Sain kuitenkin paremman diilin: 3kpl/5€. Nyt ei leipä lopu.

Sää oli aika karmea kaikessa kylmyydessään. Lähtisipä se taas tästä paranemaan! Vaikka eihän sillä oli suurta väliä, kun nökötän sisällä. Ha. No, ensi viikolla on kuitenkin Kotkan meripäivät, joten hyvä sää olisi kiva.

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Näpertelyä

Pitkästä aikaa sain taas innostuksen ja idean tehdä koruja. Vaikka en ihan haka askartelussa olekaan, pidän kaikista käsitöistä. Ensimmäistä kertaa minua pidellessään isä oli kuulemma sanonut, että "tästä tulee käsityöläinen". No, toivottavasti siitä ei ihan ammattia tule!
No joo okei, koru ei näy hyvin, mutta ei sillä kaiketi suurta väliä ole.

Nyt, kun vaihtovuodesta on jo yli kuukausi, on aika taas alkaa miettiä tulevaisuutta ja etsiä uusia unelmia. Sellaisen väliaikaisen ratkaisun sain aikaiseksi, että lukion jälkeen tähtään Edinburghin yliopiston lääkikseen. Sitä varten pitäisi kirjoittaa bilsasta, matikasta ja kemiasta E, ja enkusta vähintään M. Enkku ei ole ongelma, mutta noista muista en ole varma. Fyssaa ei sentään tarvita. Halleluja!

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Kontuvierailu

Eilen kävin keskustassa tapaamassa vaihdosta palannutta kaveria, ja kipitimme Suomenlinnaan nauttimaan hyvästä säästä. Että siellä osaakin olla huonot opasteet. Seurasimme kylttiä "avovankila", joka johtikin asuinalueen pihaan ja siihen loppui kaikki johdatus. Löysimme tiemme lopulta Susisaareen, vai mikähän sen yleisimmin vieraillun saaren nimi taas olikaan. Väkeä oli vielä enemmän kuin osasin odottaa. Paidattomia miehiä ja alastomia pikkulapsia aivan liikaa. Jotain rajaa, kiitos.
Sattumalta törmäsimme myös toiseen ystävättäreen, joka oli saarella ulkoiluttamassa italialaista vaihtariaan.

Onnistuimme eksymään paikkaan, joka muistutti kovasti Taru sormusten herrasta -elokuvien Kontua, josta tämän tekstin varsin luova nimikin tulee. Kävimme sisällä hobitinkoloissa, mutta ne olivat ankeita. Seinillä tosin oli kirjoituksia kymmenien vuosien takaa. -75 taisi olla vanhin vuosiluku, jonka bongasimme.
En pukeutunut mainitsemisen arvoisesti, koska en halunnut järkyttää ystävääni.

Suomenlinnareissun jälkeen ehdin pyörähtää kotona ja sitten jatkuikin matka perheen kanssa intialaisten perheystävien luo illalliselle. He muuttivat vajaa kaksi viikkoa sitten tähän lähistölle, ja isäni oli heitä asunnon hankkimisessa auttanut, koska asuu itse samalla alueella. Että intialainen ruoka onkin hyvää. Kuulemma myös terveellistä. Pitäisiköhän sitä opetella itsekin tekemään?

maanantai 8. heinäkuuta 2013

TULTA !

Tänään ei mikään tahdo sujua, joten puhutaan perjantaista. Tarkoitus oli tänään saada uusittua kirjastokortti ja hakea vahvempia allergialääkkeitä ja silmätippoja lääkäriltä, mutta sain vääriä lääkkeitä enkä tippoja ollenkaan enkä korttiakaan saanut, kun ei sattunut henkkareita mukaan. Sitten vielä sotkin vohvelireseptin niin että pöytä ja vohvelirauta tulvivat vetistä taikinaa. Jes. Mahtava päivä.

Anyhow. Perjantaina menin iltaa viettämään lähellä asuvalle kaverille, ja kasasimme porukalla nuotion. Ihan lailliselle nuotiopaikalle. Siinä grillailimme makkaroita, broileripyöryköitä ja vaahtokarkkeja vaihtelevin tuloksin. Pakkohan sitä oli sitten myös kokeilla, voisiko hunajamelonia grillata ja siihen tulokseen päädyin, että ei voi, koska siitä tulee pahaa.

Onnistuin viskaamaan vaahtokarkin maahan ensin tiputettuani sen tuleen ja yritettyäni nostaa metallitikun pois. Ei käynyt mielessä, että metalli kuumenee tulessa. Sitten tietenkin iloisesti astuin sen samaisen maavaahtokarkin päälle useasti, koska olen taitava pieni otus.
Foliossa broileripyöryköitä paistumassa.
Nyt paloi hermo bloggerin kävijälaskurin kanssa, joka väkisin laskee omia käyntikertoja, vaikka kuinka kieltää. Mitähän sen tilalle keksisi?

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Finncon 2013

Olipa oikein onnistunut päivä, ja kuviakin tuli räpsittyä. Raahauduimme kavereiden kanssa jo keskipäivän aikaan Kaapelitehtaalle tämän vuoden Finnconiin, kun nyt kerta on täällä Helsingissä coni.
Heti ensimmäisenä tuli ovella vastaan dinosaurus, joka oli jokseenkin hämmentävä vaikkakin loistavasti toteutettu. Uskomatonta, kuinka paljon vaivaa joku jaksaa nähdä.
Päätin pukeutua yliampuvasti, koska miksipä ei. Erotuin taustasta jopa conissa, vaikka suurimmalla osalla olikin jotain erikoisempaa päällä. Ihmisten katselu on yksi conejen parhaista osista. Tuttujakin tuli bongattua, tosin eivät minua tunnistaneet.
Kaapelitehtaalla oli muutama vuosi sitten muistaakseni myös Suomen Animecon, jossa silloin aikanaan kävin myös palloilemassa. Nyt sain kyllä tapahtumasta paljon enemmän irti, kun kävimme muutamalla luennolla ja pysyimme paikalla pidempään. Nuorena en edes tajunnut, että coneissakin on ihan kunnon ohjelmaa. Tai ehkä ohjelma on tässä vuosien aikana laajentunut siitä cosplaykilpailusta paneeleihin ja esitelmiin. Queer, queerimpi, X-men -luento pääsee heti korkealle luentolistan kärkeen ja trust me, niitä on kierretty.

Päädyin sitten laittamaan sen saman hameen, jonka eilen kiskaisin päälle Seurasaareen, koska se oli nätti ja valmiiksi esillä. Laiskaa touhua.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Keskiaikaa ja perheretkiä

Viime lauantaina oli taas Turun keskiaikaiset markkinat, joita tietenkin piti käydä pällistelemässä. Ne ovat yksi joka kesä käytävistä tapahtumista, vaikka kaikki onkin ylihinnoiteltua enkä löydä koko markkinoilta mitään tekemistä. Kiertelin siispä markkina-aluetta lähinnä veljeni kanssa, tosin isä liittyi seuraamme myöhemmin. Odotellessa yritin ottaa kuvia, mutta isäpä sattuikin juuri silloin soittamaan, joten en ehtinyt jäädä odottelemaan parempaa kuvakulmaa.
Seppä sensuroi itse kasvonsa
Tänään äiti raahasi vei minut ja pikkuveljeni Seurasaareen. Tälläytyminen ei näillä säillä oikein jaksanut kiinnostaa, mutta päätin kuitenkin kokeilla huomisen Finnconin hiustyyliä. Ehkä tänne ei kannattaisi tälläisistä arkiasuista kuvia heitellä, mutta väliäkö sillä.Editoin kuvan puoli kuoliaaksi, koska äiti ei osaa ottaa kuvia, saati sitten kaunistavia kuvia. Sai kameran sammumaan painaessaan väärää nappia (vaikka käyttikin omaa kameraansa) ja painoi nappia liian hennosti. Huh huh näitä äitejä.
En tiedostanut näyttäneeni näin surulliselta. Tai leveältä.
Kohtapa livahdankin kaverille iltaa istumaan. Kesä on parasta aikaa vuodessa, kun voi tehdä, mitä tahtoo, tai olla tekemättä, jos ei tahdo.
Loppuun vielä pärstäkuva.

Blurrasin aurinkolasit, koska heijastukset näyttävät oudoilta, vaikka tyhmempikin tietää, että itsehän se kuva on otettu. Toisessa linssissä tosin vilkkui pikkuveljeni, joten ettepä pääse häntäkään nyt ihailemaan. Ha ha HA.