tiistai 28. tammikuuta 2014

Yukicon (2/2)

Ai nii tää oli kaksosanen.

Sunnuntaina raahauduin coniin muistaakseni hieman aikaisin aikaisemman loppumisajan takia. Ohjelmasta taisin käydä katsomassa vain päättäjäiset, koska Laeppavian livepelaamiseen en ehtinyt/jaksanut vaivautua. Jos olisin ostanut lippuni siitä loppuunmyydystä nettikaupasta kuten nopeat ja taitavat, en olisi kehdannut olla niin laiska; joku muu olisi voinut haluta nähdä kaiken ohjelman. Mutta en koe vieneeni lippua keneltäkään~ !

Anyhow. Sunnuntaina taidekujalla oli tuttuja, joten tulin pyörineeksi siellä aika paljon. Tai lähinnä tulin seisoneeksi seinän vieressä juttelemassa samalla, kun meikkini valuivat poskille huonon ilmanvaihdon takia. Ostin kaverilta kännykkäkorun, koska sitä valtavaa pinkkiä palloa en sitten jaksanutkaan kamalan kauaa katsella. Ehkä pieni ja siro miellyttää pidempään.

Conin jälkeen päädyin uusille tuttavuuksille pelaamaan lautapeliä. Erittäin turvallista, I know, mutta kyllä ne vilpittömästi hyväntahtoiset ihmiset tunnistaa. Sunnuntaina uudella loliystävälläni ja minulla oli vieläpä matchaavat mekot. Uusiin ihmisiin tutustuminen teki tästä conista muita paremman; kuplassa eläneelle se oli täysin uusi kokemus.

tiistai 21. tammikuuta 2014

Yukicon 2014 (1/2)

Viikonloppuna oli the infamous Yukicon, joka aiheutti monille pettymyksiä pääsylippusekoilujensa vuoksi. Itse sain oman lippuni varsinaisen myyntiajan jälkeen työvoimalle varatuista lipuista.
Coni oli hyvä, tosin tilanpuute oli lauantaina uskomaton. Käytöstapoja tahtoisin opettaa conin järjestäjälle tai vänkärille, joka kovin tylysti kuulutti milloin mitäkin.

Anyhow, lauantai alkoi raahautumalla paikalle joskus keskipäivän tienoilla, koska minähän en aikaisin herää. Etsiydyin lukiokavereiden luo, jotka kaikki cossasivat Attack on Titan -hahmoja suuremmassa porukassa. Samalla tuli siispä tavattua joukko uusia ihmisiä, jotka paljastuivatkin uskomattoman ystävällisiksi.
Lauantain virallisesta ohjelmasta kävin muistaakseni katsomassa vain cosplaykisan, josta sain varsin tasottomia kuvia. On se kuvaaminen vaan niin haastavaa.

look at all dem fancy edits, man
Onnistuin jopa heittämään vaatteita päälleni conia varten. Molempina päivinä. Mikä suoritus!
Opin jo lauantaina sen, että cossaajien kanssa pyöriminen tarkoittaa telineenä toimimista. Useat sarjan fanit tulivat pyytämään cossiporukkaa kuvaan, joten sain vahtia takkeja ja laukkuja. Onneksi en sentään ollut porukan ainoa cossiton kamavahti.

maanantai 13. tammikuuta 2014

Don't mind me

Saan usein aivan mahtavia ideoita kärsiessäni unenpuutteesta. Yläasteella olikin tapana valvoa kolmeen aamulla kirjoittamassa tai piirtämässä, mutta sellaiseen ei nyt vanhalla iällä enää kykene.
Joten valvoinpa siis eräänä yönä kahteen kihartamassa peruukkia, kun ei väsyttänyt.
Hello I'm a blowfish
Kävin ostamassa ikeasta kuivaustelineitä, joihin sain peruukkikokoelmani ripustettua niin, etteivät ne takkuunnu tai pölyynny. Aiheesta ehkä kuvia joskus. Tulin myös siihen tulokseen, että hiuslisäkkeitä ei ikinä voi olla liikaa, etenkin kun omat hiukset ovat suomalaisen lättähiustyylin edustajia.

Viikonloppuna on luvassa Yukicon, jossa on tarkoitus tavata tuttuja. Muut tosin cossaavat, joten taidan joutua toimimaan telineenä. Seuraava viikonloppu on kaverin 18-v synttärit (viime viikonloppuna täytti toinen 19-v) ja sitten onkin Hellocon, jossa olen vänkärinä. Ja sitten käsittääkseni alkaa koeviikko ja prelit! Unettomiin öihin ei nyt olisi varaa, mutta siksipä niitä tietenkin tulee. Pitää yrittää hyötykäyttää niitä enemmänkin.

torstai 9. tammikuuta 2014

Uusi vuosi, uudet suunnitelmat

Hyvää uutta vuotta!

Itselleni 2014 tulee olemaan yksi elämäni stressipitoisimmista vuosista. Kevät lähtee käyntiin hammaslääkäreillä, coneilla ja ylppäreillä, kesällä tarkoitus tehdä töitä ja toivottavasti matkustaa, ja syksyllä tiedossa taas lisää ylppäreitä.

Olen ilmeisesti päättänyt aloittaa vuoteni suurella käänteellä, ja alkanut hylätä lääkistä opiskeluvaihtoehtona. Ei huvita. Tuskin koskaan edes todella halusin sinne; bisnes on enemmän minun alaani. Siksipä suunnitelmissa onkin nyt Tampereen TKK, ja siellä tuotantotalous. Helsingistä en luultavasti edes ala haaveilemaan, sillä siihen ei fyssataitoni riitä.

Ahdistaa jo etukäteen. Mistäköhän sitä löytääkään itsensä parin vuoden kuluttua.