sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Mitä ihmeen pääsiäisruokaa

Tein superrrr laadukkaan videon keittiösähläyksestäni kaverin sitä pyydettyä. Pääsiäinen on osaltani mennyt lähinnä yksin kotona erilaisia askareita hoitaessa.
Olen tunnetusti katastrofaalinen keittiössä, joten video heijastelee tätä.


Jaan toki reseptin jos joku sitä kaipaa. Nyt odottelen Michelin-tähteä.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Kolmet synttärit ja yhdet messut

Tämä viikonloppu oli kiireisempi kuin useimmat.
Perjantaina oli lukiokaverin 18-v. juhlat, joita ennen kävin keskustassa shoppailemassa kuempana asuvan kaverin kanssa. Ostelimme naurettavat määrät kynsitarvikkeita, sillä se on molemmilla yhteinen harrastus. Sorruin myös ostamaan lisää lankoja ja pinkin poskipunan. Pitäisi varmaankin mennä täyteen ostolakkoon. Juhlissa oli erittäin sekalaista porukkaa, joten tulin tutustuneeksi paremmin moniin ihmisiin, joihin en aiemmin ollut kiinnittänyt tarpeeksi huomiota. Paluuvaihtarina kaikki ovat uusia, joten tulee helposti valittua vain muutama, joihin jaksaa tutustua.

Lauantaina kiersin messukeskusta tutkien niin eläimiä kuin käsitöitäkin. Eksyin myös lapsimessujen halki pienoismallimessuille, jossa totesin harrastajien olevan erittäin kaljamahapitoinen joukko. Nuorempia harrastajia tuntui olevan vain muutama. Eläinmessuilla sen sijaan oli paljon erilaisia ihmisiä ja otuksia. Kävin ihastelemassa mopseja, sillä harkitsemme sellaisen ottamista jossain vaiheessa. Linda menehtyi helmikuun viimeisenä päivänä, mutta tarkoituksena ei kuitenkaan ole korvata häntä, vaikka elämä ilman koiraa välillä kovin oudolta tuntuukin. Jos ruokaa putoaa lattialle, se pitää siivota. Kamalaa.
Messujen jälkeen juhlittiin pienimuotoisesti veljeni syntymäpäivää, joka tosin oikeasti oli maanantaina. Hän kokee olevansa liian vanha järjestämään kutsuja, joten joimme synttärikahvit perheen kesken. Siskoni tosin ei ennättänyt paikalle, mutta jätti koiransa meille hoitoon.
Illalla raahauduin vielä 19-v. synttärijuhlille, joista livahdin pois ehkä luonnottomankin aikaisin, mutta olin niin väsynyt, etten meinannut edes kävellä suoraan. Oli hyvä kuitenkin ehtiä tavata abikavereita, joita nykyään harvemmin näkee.

Sunnuntaina kävin kaverin luona saamassa kylmää vettä naamalle. Arvelinkin, että hänellä oli jotain tärkeää sanottavaa, kun oli niin kovasti yrittänyt järjestää tapaamista. Sainkin kuulla "ulkopuolisen" näkökannan terveydestäni. Tiedostan, etten kohtele kehoani ihan niin hyvin, kuin ehkä kuuluisi, mutten ole varma, olenko valmis muutokseen. Yritän kuitenkin edes syödä tasaisemmin, sillä tapanani onkin skipata ruokia.
Se, mikä viimein toi viestin perille, oli: "Me halutaan, että sä elät". Pitääkin kait alkaa rakentaa kestävää elämää, eikä vain yrittää selvitä ehjänä.

perjantai 4. huhtikuuta 2014

WTB: hobbies

Taas on tullut tapettua aikaa. Ja koska elän yhä siinä uskossa, että aika on arvokasta, tapan aikaa tekemällä jotain hyödyllistä. Leffojahan ei voi katsoa, ellei samalla piirrä, neulo, lakkaa kynsiä tai ompele. Rentoutuminen on yliarvostettua ja työllä pitää yrittää tappaa itsensä. Ikuisuusprojekteja ei koskaan voi olla liikaa, ja nyt uusin haaste tulee olemaan ompeleminen. Siskolla ollut ompelukone on nyt kotiutunut, ja on aika laittaa se testiin.
Koskaan en ole mitään loppuun asti ommellut. Siitä peruskoulussa tehdystä hameestakin puuttuu yhä se viimeinen sauma, mutta eipä sitä olisi tullut pidettyä muutenkaan. Jossain laatikoissahan se vieräkin pyötii ja odottaa, että yht'äkkiä ihastun omppukuvioon ja päätän tarvitsevani vihreitä hiusrusetteja tms.

Anyhow, käsitöitä on taas tullut tehtyä. Hiusklipsejä on jo useaa designia ja lisää tulee, koska ainahan niitä tarvitsee. Uusi lolihameeni tuli postissa pari päivää sitten, ja sen yli-ihanan printin innoittamana tein myös käsikorun, joka on kyllä aika karmea, mutta tekemällä oppii. Ehkä seuraava on jo parempi.
no kato ny ku on hieno kuva, oon jo aika pro
Vaivauduin myös lakkaamaan kynteni, mutta eipä sitä kuvassa kunnolla näy. Nätit kynnet motivoivat raahautumaan kouluun perjantainakin. Tosin myöhässä. Taisin nukkua pommiin joka päivä tällä viikolla, vaikka meninkin ihan inhimilliseen aikaan nukkumaan.
Hiuspinniarmeijani sieluina on muuten äitini vanhat käyntikortit. Kierrätystä kato nääs. Käytän niitä myös muistilappuina, koska on huomattavasti hienompaa vetäistä kaupassa ostoslistana esiin käyntikortti kuin vanha kuitti.